Muurahaishappo on saanut nimensä muurahaisilta, sillä se löydettiin ensimmäisen kerran muurahaisista 1700-luvulla. (6) Ruotsissa (ja mahdollisesti myös Suomessa, joka kuului tuolloin Ruotsiin (13) ) myytiin apteekeissa ainakin vuodesta 1775 alkaen 1800-luvun lopulle asti erilaisia muurahaisuutteita ja muurahaisöljyjä (12).
Teho perustuu
Muurahaishapon teho perustuu verisuonia laajentaviin ja kudosten verenkiertoa lisääviin ominaisuuksiin. Se myös edistää kehon omaa kortisonin tuotantoa. (5) Happo on pienen molekyylikokonsa ja soluseinän läpäisevyyden takia antimikrobiaalista, joten se estää haitallisten bakteerien kasvua ja saattaa parantaa tartunnan saaneita. (18)
Muurahaishapon johdannaistuotteet tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeimpiä rehuantibioottien korvaajia. (3)

Käyttö nykyään
Muurahaisia käytetään kivun lievittämiseen ja reumasairauksien hoidossa. Muurahaisten myrkkyä on testattu kaksoissokkotestillä nivelreumapotilailla, testissä nivelten turvotus väheni ja 60 % potilaista koki kivun helpottuneen. (9)
Syylien poistoon on markkinoilla useita muurahaishappoa sisältäviä tuotteita. Erään tuotteen käyttäjäkohtaiset kokemukset osoittavat muurahaishapon eliminoivan 90 % syylistä. Muurahaishappo imeytyy syylään ja kuivattaa sen sisältäpäin. Hoito toistetaan kerran viikossa, eikä se jätä arpia tai aiheuta tulehdusta (4).
Muita käyttökohteita löytyy esimerkiksi rehuteollisuudesta, jossa muurahaishapon tutumpi nimi on AIV keksijänsä mukaan (Artturi Ilmari Virtanen). AIV-happoa käytetään säilörehun säilömiseen.
Muurahaishapon uskotaan jatkossa korvaavan myös eläinteollisuuden antibiootteja (3).
Muurahaishapon vaikutusta kambylabakteerin ja salmonellan torjunnassa tutkitaan. Esimerkiksi siipikarjan rehut valmistetaan monimutkaisista komponenteistä, ja valmistuksessa on useita vaiheita, jotka altistavat rehun pilaantumiselle. Tärkeimpinä tutkimuskohteina onkin ollut rehujen laadun parantaminen muurahaishapon avulla. (16)
Mehiläisten hoidossa muurahaishappoa käytetään torjumaan varroapunkkeja. (8)
Käyttö ennen vanhaan
Muurahaisia on käytetty erilaisten reumasairauksien hoitoon, sekä tulehdusten ja erilaisten kiputilojen lievittämiseen ja ihottumiin. Erilaisia käyttötapoja löytyi paljon. Tiettävästi vanhin tapa käyttää muurahaisia on muurahaispesän keittäminen ja potilaan kylvettäminen mahdollisimman kuumassa vedessä. Potilas viipyi vedessä, kunnes vesi jäähtyi tai noin 20 min ajan. Kylpyä jatkettiin kerran päivässä. (1) Muurahaiskylpyä kutsuttiin jäsenvannaksi (14). Yleisesti suositeltiin ennen kylpyyn menoa nauttimaan viinaa, jotta ”tauti ei painu sydämeen” (14).
Hierontaan on käytetty muurahaisviinaa lievittämään kipua (1)
Muurahaissalvan sanotaan olevan tehokas myös aknen hoitoon. (6)
Toisissa lähteissä sanotaan muurahaistenkusen auttavan ruskettumaan (6), mutta vanhan kansan teksteissä sanotaan muurahaistenkusen auttavan ”päivetyksen poistamisessa” (14).
Jotkut apinalajit (2) ja linnut (12) käyttävät muurahaisia loisten torjunnassa.
Muurahaisviinaa on käytetty myös flunssaan, päänsäryn hoitoon ja pienen snapsin muodossa krapulalääkkeeksi (13).
Poskiontelotulehduksessa salvaa voi levittää ulkoisesti kipualueelle lievittämään kipua ja auttamaan paranemista.
Myös peräpukamiin muurahaissalva on ollut tehokas apu.
Jos oli ihottumaa, mentiin muurahaispesälle ja usutettiin muurahaiset kusemaan ihottumaan.
Suomessa on yleisesti ollut tapana tökätä tikku muurahaispesään ja nuolla ”muurahaiskusi” tikusta. Ruotsissa tikkuja ei käytetty, vaan tapana oli 1960-luvulla antaa ärtyneiden kekomuurahaisten ruiskuttaa muurahaishappoa voileivälle. (13)
Muurahaisia on käytetty viinan maustamiseen ja apteekkarit pitivät muurahaisilla ja katajanmarjoilla maustettua paloviinaa (brännvin) terveellisenä juomana 1700-luvulla (13).
Heikkosilmäisiä neuvottiin kumartumaan muurahaispesään ja sylkemään siihen, jotta muurahaiset alkavat ruiskuttamaan muurahaishappoa. Muurahaishapon oli määrä osua silmiin, tämä paransi näköä. (14)
Myös riisitautiin keitettiin muurahaisista lääkettä (14).
Lisäksi muurahaisiin liittyy monia erilaisia uskomuksia. Vanhan kansan mukaan muurahaispesä on maanalaisten vesivirtausten risteämiskohdassa. Muurahaisia käytettiin myös aiheuttamaan hallaa naapurille. Jos naapurin lehmä haluttiin syöttää karhulle, niin vietiin muurahaispesään ”lampaan käpälät” törröttämään ylöspäin pesästä. (14)
Yleensä muurahaisia on suositeltu kerättävän ”ennen käen kukuntaa” tai juhannuksena (14). Tämä uskomus tai neuvo saattoi pohjautua siihen, että muurahaiskannan katsottiin pystyvän uusiutua vielä loppukesän aikana.

Sananen muurahaisista
Muurahaisia kerätessä on hyvä perehtyä niiden käyttäytymiseen, jotta ei tarpeettomasti tuhoaisi metsiemme tärkeää avainlajia. Muurahaiset vaikuttavat ratkaisevasti monien puiden, kasvien ja eläinten menestymiseen. Ne muokkaavat maata syvemmältä kuin madot kaivaessaan käytäviä. (17)
Kaikissa muurahaisissa on jonkin verran muurahaishappoa, mutta muurahaisrasvan tekijöille kekomuurahainen on paras laji. Se on Suomessa helpoiten kerättävissä ja sillä on eniten happoa.
Muurahaiset ovat taitavia apteekkareita, ne sekoittavat pihkaa ja muurahaishappoa toisiinsa. Muurahaishappoa käytetään myös itsensä ja lajitoverien puhdistamiseen. Kuolleeseen tai sairastuneeseen lajitoveriin ruiskutetaan happoa estämään taudin leviämistä. Ja kun vaara uhkaa, käytetään muurahaishappoa viestimiseen ja muiden varottamiseen.
Kekomuurahaiset muodostavat pesäkuntia, joissa on useita pesiä. Osa pesistä on vain kesäkäytössä ja sen asukkaat voivat talven tullen palata pääpesään. Pesät saattavat levittäytyä usean hehtaarin alueelle ja niissä on useita kuningattaria. (7)
Muurahaiskuningatar voi elää jopa 20 vuotta (lähde 7). Kekomuurahaisyhdyskunnassa voi olla useita kuningattaria (17) joten yhdyskunta voi olla hyvin pitkäikäinen. Suurin uhka muurahaisille on metsämaiden pirstoutuminen. Muurahaiset suunnistavat puiden latvakartaston avulla. Kun metsä hakataan, kartta katoaa, ja kestää jopa 20-vuotta ennen kuin muurahaiset palaavat.

Muurahaisvoiteen valmistaminen
Yleisin tapa tuntuu olevan viinapullon upottaminen muurahaispesään muutamaksi päiväksi. Viinaan kerätyt ja pari kuukautta siinä muhineet muurahaiset voidaan käyttää sellaisenaan ulkoisesti kipua helpottamaan, tai aineesta voidaan tehdä rasvaa. Toisessa menetelmässä tyhjä pullo laitetaan muurahaispesään muutamaksi päiväksi, sen jälkeen pulloon lisätään pari desiä vettä ja pullo laitetaan kiehuvaan veteen. Täällä resepti muurahaisvoiteen valmistamiseen.
Muurahaissalvaa voi myös ostaa www.perinnesalvat.fi
Kiinassa myydään reuma-, nivelkipu- ja tulehduslääkkeiksi kapseleita, joissa on kuivattuja muurahaisia. Samoja kapseleita käytetään myös seksuaaliterveyden hoitoon ja vanhenemisen estämiseen. (11)
Ruotsissa tehdään yhä muurahaisviinaa, nykyään kaiketi maun vuoksi. Vodkan sekaan lisätään muurahaisia ja hunajaa, ja seoksen annetaan tekeytyä seuraavaan päivään (13).
Muurahaisvannaan on usein sekoitettu myös erilaisia kasveja tehostamaan vaikutusta. Yleisempiä ovat olleet paju, mesiangervo, katajanmarjat ja suopursu. (14)
Muurahaishapon vaarat
Yleisesti ottaen muurahaishappoa pidetään turvallisena aineena rehuihin lisättynä (16). Jokainen muurahaispesään kätensä työntänyt tietää muurahaishapon tekevän kipeää ja jotkut tutkijat ovat saaneet niin paljon happoa iholleen, että iho on kuoriutunut (7). Raaka, säilörehun säilöntään tai mehiläispesien varroapunkin torjuntaan käytettävä muurahaishappo ärsyttää ihoa ja on hengittäessä vaarallista.
Onko mehiläispesässä muurahaishappoa?
Joidenkin lähteiden mukaan muurahaishappoa on myös pistiäisissä, kuten mehiläisissä. Keskusteluissa lääkärit ja biologit (15) kumosivat väitteen yksiselitteisesti. Mehiläisten myrkkyä on kerätty samojen oireiden hoitoon kuin muurahaishappoa. Mehiläisten myrkyssä on histamiinia, joka aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita. Muurahaishapon ei tiedetä aiheuttavan allergisia reaktioita.
Jotkut myös piikittävät mehiläisten pistoksia turvonneisiin, kipeisiin kohtiin. Esimerkiksi Venäjällä myös nukutaan mehiläispesissä, tämä lievittää myös stressiä. Mehiläispesän surinan taajuus on tutkimuksissa osoittautunut rauhoittavaksi.
Mehiläisten myrkkyä voidaan kerätä sähkövastuksen avulla. Tämä ei tutkimuksen mukaan lyhennä mehiläisen elämää, mutta saattaa vähentää kerätyn hunajan määrää (10).
Kysely muurahaissalvan vaikutuksista
Kyselyyn vastasi 52 muurahaissalvaa käyttänyttä henkilöä. 90,4 % koki, että muurahaissalva helpotti oireita. Muurahaissalvaa oli käytetty erilaisiin kipuihin, kuten esimerkiksi tulehdukseen ja turvotukseen, reumaan, nivelpsoriakseen, kulumakipuihin, ihottumaan, lihasjumeihin, vesirokon näppyihin, syylien poistoon, huuliherpekseen, peräpukamiin, poskiontelon tulehdukseen…
21,2 % oli ostanut salvan perinnesalvat.fi sivuston kautta
24,6 % teki itse
loput 54,2 % oli saanut salvan jäsenkorjaajalta, kaverilta tai ostanut markkinoilta.

Perinnesalvat.fi kysely muurahaissalvan tehosta

Vastuuvapautus lauseke
Otathan huomioon että päättötyöni perustuu moniin kansanlääkinnässä käytettyihin tietoihin ja ihmisiltä kerättyihin kokemuksiin. Muurahaishapon käyttämiseen lääkkeenä ei ole virallista suositusta tai tietoa, vaikkakin asiaa tutkitaan. Tämän päättötyön tietoja ei pidä pitää ohjeena käyttää turvallisuustestaamatonta muurahaishappotuotetta tai mehiläisen myrkkyä.
Lopussa on mainittu lähteet. Verkkolähteiden lisäksi olen käyttänyt runsaasti suullisesti saatua perimätietoa, kansallisarkiston vanhoja aarteita, sekä facebookin keskustelupalstan keskusteluja muurahaisista. Haastattelin päättötyötäni varten myös eri alojen asiantuntijoita.

Vanhan kansan nimityksiä sairauksille
Jos luet vanhoja kirjoituksia on hyvä tietää muutama termi, joihin törmää muurahaishoitojen yhteydessä usein.
Luuvalo, luuvana, luutauti - kropan särky, reuma, reumaattinen särky
Kihti - niveltulehdus. Vanha kansa käyttänyt kaikenlaisista reumaattisista sairauksista.
Leini - yleisnimitys reumatismille, kihdille, luuvalolle… Myös erilaiset kosteudesta johtuvat taudit.
Jäsenvanna - kylpyamme, johon on lisätty kuuman veden joukkoon muurahaispesä ja usein myös erilaisia yrttejä.

LÄHTEET
1. http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/polku.html (luettu 4.4.2021)
2. Avara luonto: apinoiden maailma 1 (katsottu 12.4.2021)
3. https://yle.fi/uutiset/3-5112079 (luettu 7.5.2021)
4. https://www.syylend.fi/fi-fi/syylanpoisto/muurahaishappo-syylien-poistoon/ (luettu 7.5.2021)
5. https://www.hunaja.net/muita-mehilaistuotteita/mehilaismyrkky/ (luettu 7.5.2021)
6. https://historyancient.ru/fi/kostomarov--samoderzhavnyjj-otrok/soli-muravinoi-kisloty-nazyvayutsya-muravinaya-kislota-formic/ (luettu 8.5.2021)
7. Suuri suomalainen muurahais kirja (kirjoittanut: Katja Bargum ja Heikki Helanterä, 2019)
8. https://www.mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/taudit/varroapunkki/ (luettu 8.5.2021)
9. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/6367751/ (luettu 8.5.2021)
10. https://fi.blabto.com/7331-use-of-honey-and-bee-products-medicinal-properties-in.html (luettu 8.5.2021)
11. https://www.healthwisdom.shop/products/black-ant-powder-capsules-pain-relief-arthritis-joint-pain-rheumatism-shoulder-pain-relief-capules (luettu 8.5.2021)
12. https://ethnobiomed.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13002-019-0347-7 (luettu 8.5.2021)
13. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historia (luettu 8.5.2021)
14. Kansallis arkisto, Helsinki Hallituskatu 1 (käyty penkomassa 12.5.2021)
15. Pirjo Laulumaa, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, mikrobiologia ja biokemia (Haastattelu 11.5.2021)
16. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fvets.2020.00563/full (katsottu 11.7.2021)
17. Luontotarinoita: muurahaiset (16.11.2020 faktat tarkistanut professori Liselotte Sundström, Helsingin yliopisto)
18. Sähköpostikeskustelu eläköityneen Kemiran muurahaishappoliiketoiminnan pääjohtaja Ilkka Pollarin kanssa (26.6.2021)

You may also like

Back to Top